Uniapnea
Nukahteletko kesken telkkarin katsomisen? Oletko jatkuvasti väsynyt, vaikka nukuit yösi? Katkeileeko kuorsauksesi? Nämä voivat olla uniapnean oireita.
Uniapnealla tarkoitetaan sairautta, jossa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Yleisintä sairaus on keski-ikäisillä miehillä, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Mikäli epäilet sairastavasi uniapneaa, kannattaa hakeutua omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Saat sieltä lähetteen jatkotutkimuksiin.
Arvioiden mukaan Suomessa uniapneaa sairastaan noin 150 000 ihmistä, joista aktiivista hoitoa tarvitsee noin 40 000.
Uniapnean oireet
Uniapneaa sairastavan yleisimmät oireet ovat
- äänekäs, katkeileva kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset
- jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
- aamupäänsärky
- kurkun karheus
- ärtyisyys
- keskittymiskyvyttömyys
- masentuneisuus
- muistamattomuus
- tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
- yöhikoilu
- sukupuolivietin aleneminen
Ylipaino ja alkoholi ovat tärkeimmät uniapneaa pahentavat tekijät.
Ylipaino suuri riskitekijä
Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä puolestaan aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Lyhyitä hengityskatkoksia voi esiintyä normaalistikin yöunen aikana, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus.
Vielä ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajista kehittyy uniapneatauti. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.
Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsauksen ja hengityskatkojen syntymiselle. Ylipaino on suurin uniapnean riskitekijöistä, noin 2/3 uniapneapotilaista onkin ylipainoisia. Painon noustessa kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi. Muita tunnettuja uniapnean riskitekijöitä ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.
Tavallisesti potilaat tulevat tutkimuksiin perhettä häiritsevän kuorsauksen, todettujen unikatkosten ja häiritsevän päiväväsymyksen vuoksi. Aina kuorsaukseen ei liity hengityskatkoksia eikä oireettomia kuorsaajia tutkita. Sairautta tutkitaan mittaamalla unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta, liikehtimistä ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete.
Uniapnean hoito
Uniapneaa hoidetaan poistamalla uniapneaa aiheuttavat ja pahentavat tekijät. Ylipainoisilla potilailla tärkein hoitomuoto on laihduttaminen. Jo 5-10 kilon laihduttaminen lieventää sairauden oireita.
Uniapnean hoidossa käytetään yleisesti myös nenän kautta annettavaa ylipainehengityshoitoa eli nenä-CPAP -hoitoa. Laitteeseen kuuluvan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Laite ei paranna tautia, mutta parantaa unen laatua.