Allergiat ja allerginen nuha ovat nykyisin yleisempiä kuin koskaan. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että elimistömme immuunipuolustusjärjestelmällä ei enää ole yhtä paljon haasteita kuin ennen. Vielä muutama vuosikymmen sitten elinympäristö tarjosi ihmisen immuunipuolustusjärjestelmälle haasteita, kun se joutui puolustautumaan esimerkiksi erilaisia bakteereita vastaan.

Nykyisin elinpiirimme on siisti ja hygieeninen. Ravintomme on puhdasta ja pitkälle käsiteltyä, emmekä altistu mikrobeille samalla tavoin kuin ennen. Tämä on johtanut siihen, että immuunipuolustusjärjestelmä on heikentynyt. Joillakin ihmisillä se ylireagoi ja alkaa puolustautua silloinkin, kun se kohtaa täysin vaarattomia ympäristöstä tulevia altisteita, esimerkiksi eläin- tai siitepölyä.

Joka neljäs niiskuttaa

Noin joka neljäs suomalainen sairastaa allergista nuhaa. Nuha on usein alihoidettu ja siitä kärsitään turhaan. Moni ei edes pidä sitä sairautena, vaikka se häiritsee ja hankaloittaa elämää. Nuhanenä saattaa hävetä vuotavaa nenäänsä, ja jatkuva niiskuttaminen häiritsee työntekoa ja koulunkäyntiä. Nuhan vuoksi harrastaminen ja liikunta voivat tuntua vaikealta.

Mikä aiheuttaa nuhaa?

Allergisen nuhan aiheuttajia löytyy ympäristöstä ja luonnosta. Tavallisia nuhan aiheuttajia ovat siitepölyt, eläinkarva ja -hilse, höyhenet sekä erilaiset home- ja hiivasienet. Ympärivuotisen allergisen nuhan syynä ovat usein kotieläimet, joiden allergeenit eli allergiareaktion aiheuttajat löytyvät syljestä, virtsasta, ihon hilseessä ja talieritteestä.

Allergisten sairauksien kehittymisriskiä lisäävät perintötekijät, tupakansavulle altistuminen sekä home- ja kosteusvauriot.

Allergisen nuhan oireet

Nenä vuotaminen, kutina ja tukkoisuus ovat tyypillisiä allergisen nuhan oireita. Ylemmät hengitystiet eli nenä ahtautuu ja alkaa vuotaa, koska sen limakalvot tulehtuvat. Keho yrittää puhdistaa nenää nuhan avulla. Muita allergisen nuhan oireita voivat olla aivastelu, nenän kutina tai nenän limakalvon turvotus. Nenäoireisiin voi liittyä myös silmien vetisyyttä, kutinaa ja punoitusta.

Allerginen nuha voi olla ympärivuotista tai kausiluonteista. Nykyisin käytetään myös termejä jatkuva tai jaksottainen nuha. Nuha on jatkuva silloin, jos oireita esiintyy vähintään neljänä päivänä viikossa vähintään kuukauden ajan. Jaksottaisessa nuhassa oireita on alle neljänä päivänä viikossa alle kuukauden yhtäjaksoisesti. Siitepölyallergiat ovat tyypillisesti kausiluonteista allergista nuhaa.

Allergisen nuhan vaikeuden ja oireiden haitallisuuden paras arvioija on nuhanenä itse. Oireet voivat olla lieviä tai keskivaikeita/vaikeita riippuen siitä, miten ihminen itse ne kokee.

Allergisen nuhan hoito

Allergisen nuhan hoito perustuu lääkitykseen ja oireita aiheuttavan allergeenin välttämiseen. Kausiluonteisessa nuhassa peruslääkityksenä on antihistamiini, joka estää allergian keskeisen välittäjäaineen histamiinin vaikutusta. Antihistamiini (kauppanimiä mm. Aerius^TM, Clarityn^TM, Heinix^TM, Histec^TM, Kestine^TM, Telfast^TM, Xyzal ^TMja Zyrtec^TM) auttaa nuhaoireisiin nopeasti, tehoaa aivasteluun ja limaneritykseen.

Kausiluonteisen nuhan hoidossa voidaan nenän tukkoisuuteen käyttää paikallissteroidia (kauppanimiä mm. Avamysin^TM, Beclonasal^TM, Beconase^TM, Flixonase^TM, Nasacort^TM, Nasonex^TM, Rhinocort^TM), joka lievittää allergista tulehdusreaktiota. Lääkitys kannattaa aloittaa jo ennen oireiden alkamista, esimerkiksi ennen pahinta siitepölyaikaa, sillä lääkkeiden teho tulee esille muutaman päivän kuluttua hoidon aloittamisesta.

Leukotireenisalpaajat (kauppanimiä mm. Singulair^TM) vähentävät allergista tulehdusreaktiota ja allergisia oireita sekä nenän että keuhkoputkien limakalvoilla. Ne ovat uusin lääkeryhmä allergisen nuhan ja astman hoidossa.

Kromonit (kauppanimiä mm. Glinor^TM, Lecrolyn^TM, Lomudal^TM) hillitsevät allergista reaktiota.

Tukkoiseen nenään voi saada apua myös nenän limakalvoja supistavista lääkkeistä (kauppanimiä mm. Nasolin^TM, Otrivin^TM). Ne auttavat nopeasti, mutta lyhytaikaisesti, eikä nenäsuihkeita pidä käyttää kymmentä päivää pidempään, ellei lääkäri ole ohjannut toisin.

Ympärivuotista nuhaa hoidetaan nenästeroidilla, jonka käyttö voi olla kausittaista tai jatkuvaa. Antihistamiineja käytetään tarvittaessa aivastelun ja limanerityisen ehkäisyyn.

Allergisen nuhan hoidossa voidaan käyttää myös siedätyshoitoa. Siinä elimistö totutetaan pienillä, säännöllisillä annoksilla allergeeniin. Tavoitteena on, että tottumisen myötä elimistö ei enää reagoi siihen. Siedätyshoitoa annetaan pistoksina ja nyt myös tabletteina. Sitoutumista vaativa hoito kestää tavallisesti kolme vuotta.

Nuhaoireet kuriin kotona

Jos allerginen nuha vaivaa sinua kotonasi, panosta siivoukseen. Suosi nihkeäpyyhintää, saat sen avulla kerättyä pölyn kätevästi pois.

Kiinnitä huomiota etenkin eteiseen siivoamiseen, sillä sisään kantautuu ulkoa siite- ja muuta pölyä kenkien, vaatteiden ja lemmikkien mukana.

Laita ikkunoihin suodattimet, ja jos asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, vaihda myös siihen kuuluvat suodattimet säännöllisesti. Lue lisää ilmansuodattimien vaihdosta Helin nettisivuilta, klikkaa tästä.

Ilmapuhdistin voi olla kotona avuksi, mutta muista, että laitteita pitää huoltaa säännöllisesti. Lue lisää sisäilmaan vaikuttavista laitteista Helin nettisivuilta, klikkaa tästä. 

Vaihda vuodevaatteet tavallista useammin.

Älä kuivata pyykkiä tai tuuleta vaatteita ulkona pahimpaan siitepölyaikaan, sillä pöly tarttuu niihin ja kulkeutuu sisätiloihin.

Käy iltaisin suihkussa, jotta saat allergeenit pois iholta ja hiuksistasi.

Imuroi auto usein ja huolehdi raitisilmasuodattimen kunnosta vaihtamalla se säännöllisesti.

Seuraa siitepölytiedotuksia televisiosta, lehdistä tai netistä.  

Allergisen nuhan ja astman yhteys

Astma ja allerginen nuha esiintyvät usein yhdessä. Arvioidaan, että astmaatikoista 60–80 prosentilla on myös allerginen nuha. Astman ja allergisen nuhan syntymekanismi on samankaltainen. Kun allergeeni tulee nenään, aiheuttaa se tulehduksen. Niillä ihmisillä, joilla on astmataipumus, tulehdus leviää immuunipuolustusjärjestelmän kautta myös keuhkoihin. Astman ja allergisen nuhan yhteys on helppo ymmärtää "yhdet hengitystiet - yksi sairaus" -ajatuksen kautta.

Jos allerginen nuha on kohtalainen tai vaikea, on astmaan sairastumisen riski kohonnut nelinkertaiseksi. Nuhanenän kannattaakin seurata vointiaan ja reagoida nopeasti, jos hänellä alkaa esiintyä allergisen nuhan lisäksi alahengitysteiden oireita, esimerkiksi pitkittynyttä yskää, hengenahdistusta tai toistuvia keuhkoputkentulehduksia. Ne voivat olla astman ensioireita.

Lisätietoja

Kuuntele

Helin tuottama tietopaketti allergisesta nuhasta (mp3, kesto 5:15)

Vinkkejä nuhanenälle

Tunnista ja tiedosta oireesi

• Niiskutatko useammin kuin 4 päivänä ja yli 4 viikkoa vuodessa?

• Kärsitkö nuhaoireista harvemmin kuin 4 päivänä viikossa tai alle 4 viikkoa vuodessa?

Arvio nuhaoireidesi hankaluus

• Haittaavatko tai häirisevätkö oireet elämääsi, työntekoa, koulunkäyntiä, liikuntaharrastuksiasi?

Älä vähättele vaivaasi - nuhasta ei tarvitse kärsiä

• Ota asia puheeksi lääkärin kanssa, hae apua.

Seuraa hengitysteitäsi kokonaisuutena

• Tarkkaile, onko sinulla myös alahengitysteiden ongelmia kuten yskää, keuhkoputkentulehduksia. Ne voivat kertoa astmasta.

Tunnista nuhan pahenemisvaiheet ja toimi

• Onko tämä tuttua: aivastelet tavallista enemmän, nenä vuotaa ja on tukkoinen, hengität yöllä suun kautta? Ne ovat pahenemisvaiheiden merkkejä.

• Hoida silloin nuhaasi tehokkaasti: kaksinkertaista nenään sumutettava kortisoni 1-2 viikon ajaksi.

• Muista säännöllinen antihistamiinilääkitys.

• Käytä tilapäistä nenän limakalvoja supistavaa ja avaavaa lääkitystä.

• Kostuta nenän limakalvoja esimerkiksi öljysuihkeilla tai tipoilla.

• Käytä nenähuuhtelukannua ahkerasti.

• Jos tämä ei auta, mene lääkäriin.

Lisätietoja