Astma

Hengenahdistusta, vinkuvaa hengitystä, hengästymistä ja yskää. Näin voi oireilla hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva astma. Hyvässä hoitotasapainossa ollessaan astmaatikko pystyy elämään lähes normaalia, oireetonta elämää.

Mikä on astma?

Astmassa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet ja siihen liittyy keuhkoputkien ahtautuminen. Astmaatikko saa helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille kuten pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Myös liikunta ja fyysinen rasitus etenkin pakkasessa aiheuttavat helposti oireita.

Astman taustalla on usein perinnöllinen alttius. Sen puhkeaminen liittyy yleensä ympäristön altisteisiin. Etenkin nuorten astma on yhteydessä allergioihin. Kaikilla astmaatikoilla ei kuitenkaan ole allergiataustaa.

Astman hoidon kulmakivet

Astman hoidon perustana on lääkärin jokaiselle räätälöimä lääkehoito, joka tavallisesti koostuu astmatulehdusta hoitavasta lääkkeestä ja keuhkoputkia avaavasta lääkkeestä. Hoidon onnistumisen takaa ohjattu omahoito, joka perustuu PEF-mittauksiin ja lääkärin ohjeiden mukaiseen lääkityksen säätelyyn. Myös liikunta ja ärsykkeetön ympäristö lisäävät astmaatikon hyvinvointia. Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka se alussa tuntuisi vaikealtakin.

Astmalle tyypillistä on vaihteleva taudinkuva. Sen vuoksi astmaatikon tulisi arvioida astmansa tilaa oman lääkärinsä kanssa vuosittain.

Astma on yleisin hengityssairaus

Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa. Maassamme on arviolta 300 000 astmaatikkoa, joka on noin kuusi prosenttia väestöstä. Heistä 215 000 saa Kelan erityiskorvattavia lääkkeitä. Astma on myös lasten tavallisin pitkäaikaissairaus. Alle 15-vuotiaita lapsiastmaatikkoja arvioidaan olevan noin 30 000.