Hengitysairauden hoito

Useimmilla hengityssairailla on käytössään lääkitys, jolla sairautta hoidetaan. Lääkityksen lisäksi jokainen voi vaikuttaa hyvinvointiinsa omilla ratkaisuillaan.

Sairaudesta riippumatta hengityssairas tarvitsee yleensä säännöllisen lääkityksen hyvinvointinsa tueksi. Lääkitys on aina yksilöllinen, eikä sitä tulisi omin päin muuttaa. Lääkityksen tarve voi vaihdella suuresti eri vuodenaikoina esimerkiksi siitepöyly- tai pakkaskauden mukaan, mutta myös omalla yleiskunnolla on merkitystä.

Oikein tasapainotettu lääkitys ja/tai apuvälineiden käyttö mahdollistaa useimmille hengityssairaille lähes oireettoman elämän. Esimerkiksi hyvässä hoitotasapainossa oleva astmaatikon ei tarvitse kärsiä juurikaan hengenahdistuksesta. Samoin uniapneaa sairastavalle henkilölle C-PAP-laitteen säännöllinen käyttö mahdollistaa päivittäisen vireyden.

Oireista ei tarvitse kärsiä

Jos hengityssairaus oireilee lääkityksestä ja hoidosta huolimatta, on sairauden hoitotasapainossa ongelmia. On tavallista, että esimerkiksi astmaatikko pitää oireiluaan kuten vinkuvaa hengitystä, yöheräilyä tai hengenahdistusta normaalina eikä välttämättä hakeudu lääkäriin. Samoin keuhkoahtaumaa sairastava potilas ei välttämättä huomaa keuhkotoimintojensa heikkenemistä, sillä ihminen sopeutuu pikku hiljaa tapahtuviin muutoksiin terveydentilassaan. Liikkumista saatetaan tiedostamatta vähentää hengästymisen vuoksi ja kauppamatkat taitetaan autolla ja portaiden sijaan valitaan hissi.

Tämän takia hengityssairaiden pitäisi käydä tarkistuttamassa lääkityksensä ja kuntonsa oman lääkärinsä luona vuosittain. Lääkäri voi arvioida yhdessä potilaan kanssa lääkityksen tarpeen ja etsiä uusia ehkä paremmin sopivia lääkkeitä käyttöön.

Omat valinnat terveyden tukena

Ärsykkeetön ympäristö on tärkeä osa sairauden hoitoa: omassa asunnossa kannattaa suosia mahdollisimman hajuttomia ja pölyttömiä materiaaleja ja välttää allergisoivia ja pölyä kerääviä kasveja. Myös hajusteettomia tuotteita kannattaa suosia jo sen vuoksi, että lähipiiristä voi löytyä hajusteyliherkkiä ihmisiä. Rasittavaa lenkkeilyä ulkoilmassa kannattaa välttää pahimpaan siitepöly- ja pakkasaikaan tai ainakin käyttää silloin hengityssuojaimia.

Tupakoinnin lopettaminen on keskeinen osa hengityssairaan omahoitoa, sillä se lisää välittömästi hyvinvointia. 

Painonhallinta on tärkeä osa kaikkien ihmisten hyvinvoinnin tukemista ja terveyden edistämistä. Ylipainoisen hengityssairaan hengittäminen helpottuu kilojen karistamisen myötä. Laihduttaminen on uniapneassa tärkeä sairauden hoitomuoto.

Hengityssairaat voivat hyödyntää myös kuntoutuksen mahdollisuutta. Kuntoutusjaksoille hakeutumalla voi saada lisää selvitytymisen välineitä ja myös tietoa sairaudesta.

Liikunnasta elämänvoimaa

Tärkeä osa hengityssairaan omahoitoa on liikunta. Hyvä fyysinen kunto parantaa ihmisen puolustuskykyä. Lisäksi se auttaa voittamaan hengitystieinfektiot, jotka horjuttavat usein astmaatikon hoitotasapainoa. Hengityslihaksia voi vahvistaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta kehittävällä täsmäliikunnalla.

Liikunta ei poista astmaattista tulehdusta eikä supistumistaipumusta, mutta suorituskyvyn parantuessa supisteluherkkyys vähenee ja oireita esiintyy harvemmin. Kun hengityslihakset vahvistuvat, on helpompi hengittää. Liikuntaharrastuksen jatkuessa on mahdollista, että myös lääkityksen tarve vähenee.

Lisäksi liikunta parantaa henkistä vireyttä ja auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä kaikkina ikäkausina. Se tuottaa mielihyvää sekä jokaiselle tarpeellista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta - sitä kokee myös yksinhiihtäjä tai sauvakävelijä lukeutuessaan samanhenkisten ja saman lajin valinneiden joukkoon. Mielekäs liikunta tuottaa iloa ja onnistumisen elämyksiä, jotka lisäävät pitkäaikaissairaan motivaatiota huolehtia itsestään ja hoitaa sairauttaan.